Politiikassa on asioita, joissa yhteinen näkemys yli puoluerajojen on välttämätöntä. Näitä ovat esimerkiksi sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.
On hyvä, että meillä on laaja yhteinen näkemys puolustusvoimien, poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta. Näiden asioiden osalta seuraavan eduskunnan työtä on paalutettu jo nyt parlamentaarisella yhteistyöllä.
Puolustuspolitiikassa Ilkka Kanervan johtama työryhmä päätyi siihen, että puolustusmäärärahoihin pitää tehdä 50 miljoonan euron tasokorotus vuosille 2016–2019, jotta uskottava puolustuskyky turvataan. Tähän yhtyivät kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
Puolustuspolitiikassa puolueilla on näkemyseroja, mutta esimerkiksi NATO-jäsenyyden selvittämistä, eli hyötyjen ja haittojen arviointia, kannattaa kuusi puoluetta kahdeksasta.
Siitäkin on hyvin laaja yksimielisyys, että Natoon voidaan liittyä vain valtiojohdon esityksestä ja kansanäänestyksen kautta.
Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen on myös valtion ydintehtävä, joka ei ole puoluepoliittinen kysymys. Kokoomuksen eduskuntaryhmän aloitteesta perustettiin kansanedustaja Kari Tolvasen johdolla toiminut parlamentaarinen työryhmä.
Tämä työryhmä pääsi yksimieliseen ehdotukseen, jolla poliisin, rajan, tullin ja oikeuslaitoksen määrärahat pidettäisiin nykytasolla eli sinne tulevien vuosien budjettikehyksiin laitetusta säästöistä luovuttaisiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi 75 miljoonan euron lisäpanostusta suhteessa suunniteltuun.
On hyvin tärkeää, että puolueet ovat jo ennen vaaleja sitoutuneet siihen, että tiukassakin taloustilanteessa valtion ydintoimintojen eli puolustusvoimien, poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaedellytykset turvataan. On hyvä muistaa, että alun perin valtion rooli on nimenomaan ollut yövartijavaltio, jonka perustehtävä oli taata kansalaistensa turvallisuus sekä maan sisällä että mahdollista ulkoista uhkaa vastaan.
Senkin vuoksi näitä sektoreita on valtion taloudessa perusteltua kohdella eri tavoin kuin muita osa-alueita.